Suomi nähdään kansainvälisesti yhtenä ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijämaista, jossa päästövähennyksiä lupaavilla aloilla kuten akku- ja sähköistymisteollisuudella on hyvä maine. Edellisenä vuonna valmistuneen Kansallisen akkustrategian 2025 mukaisesti Suomen tavoitteena on edistää akku- ja sähköistymisklusterin kasvua ja uudistumista sekä suunnata investointeja tälle alueelle. Kasvun ja investointien lisäksi edelläkävijyys sisältää vastuun tarkastella uusien ja nousevien alojen ympäristövaikutuksia perusteellisesti tietopohjan puuttuessa tai laahatessa jäljessä.
Osallistuin keskiviikkona 27.4. Puhtaan meren puolesta ry:n (PMP) järjestämään paneelikeskusteluun, jossa puhuttiin akkuteollisuuden jätevesipäästöistä, ympäristölupaharkinnan haasteista sekä vesistöjen ekologisen tilan turvaamisesta tulevaisuudesta.
Ytimekkään tiivistyksen keskustelun lähtökohdista antoi PMP:n hallituksen jäsen Mari Granström.
”Olemme tottuneet valitsemaan vain yhden näkökulman moniulotteisten ympäristöongelmien tarkasteluun. Akkuteollisuuden nopean kasvamisen vaarana on se, että tarkastelemme vain yhtä tulokulmaa eli ilmastohyötyjä emmekä näe koko arvoketjusta aiheutuvia haitallisia päästöjä ympäristölle”, Granström sanoi.
Granström ja PMP painottavat, etteivät he vastusta akkuteollisuutta. Jätevesien käsittely voidaan hoitaa niin, että päästöt vesistöihin ovat minimaaliset. Tämä edellyttää kuitenkin teollisuudelta ennen kaikkea investointeja uuteen teknologiaan.
Viime vuosien oikeuskäytäntö osoittaa, että teollisuuden vesistöpäästöjen suhteen vaaditaan yhä korkeampaa ympäristösuorituskykyä, jota arvioidaan suhteessa vastaanottavan vesistön ekologiseen tilaan. EU:n parhaan käyttökelpoisen teknologian vertailuasiakirjojen mukainen tekniikka ei ole enää tae ympäristöluvalle. Myöskään rakennuslupa tai valmis laitosrakennus ei takaa ympäristöluvan myöntämistä ja siten lupaa toiminnan aloittamiseen.
Esimerkki tästä nähtiin perjantaina 22.4, kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi BASF Battery Chemicals Finland Oy:n ympäristöluvan. Päätöksen taustalla olivat erityisesti akkukemikaalitehtaan arvioidut sulfaattipäästöt ja niiden oletettu negatiivinen vaikutus Kokemäenjoen ekologiseen tilaan ja lajeihin.
Akkuteollisuuden sulfaattipäästöjen puhdistaminen on hankalaa ja kallista. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan tämä ei kuitenkaan ole syy vaarantaa Kokemäenjoen ekosysteemin tilaa.
Uusia akkumateriaalitehtaita on suunnitteilla tällä hetkellä esimerkiksi Kotkaan, Haminaan, Kokemäelle ja Vaasaan. Tapaus luo teollisuudelle painetta edistää jätevesiteknologian innovaatioiden kuten suljetun kierron jätevesijärjestelmien laajempaa ja nopeaa käyttöönottoa. Toisaalta painetta kohdistuu myös lupajärjestelmään ja ympäristönsuojelun tason nostamiseen jo lupaharkintavaiheessa.
