Poukkoilevuus, hämmennys ja epävarmuus ovat leimanneet viime päivien uutisia Suomen energiapolitiikan taustaselvityksistä ja päätöksenteosta. Onko energiapoliittisissa selvityksissä menty pahasti metsään tai tarvottu peräti suolle saakka virheellisen kartan kanssa?
Poukkoilevuus, hämmennys ja epävarmuus ovat leimanneet viime päivien uutisia Suomen energiapolitiikan taustaselvityksistä ja päätöksenteosta. Onko energiapoliittisissa selvityksissä menty pahasti metsään tai tarvottu peräti suolle saakka virheellisen kartan kanssa?
Hallituksen energiapaketin taustalla olevat selvitykset ovat herättäneet viime päivinä runsaasti huomiota. Selvitysten tarkoitus on ollut hyvä. Ne on kuitenkin tehty kiireen kaupalla ja kapeasti rajaten. Nämä puutteet ovat nyt johtaneet suomalaiset pohtimaan, miten ilmasto- ja energiapolitiikkaa Suomessa ylipäätään tehdään. Kunnianhimoinen politiikka tuntuu jääneen ikävästi puhtaan fiskaalisen tarkastelun ja aluepolitiikan jyrien alle.
Energiaverotuksen vaikuttavuus on selvitettävä puolueettomasti
Energiaverotus on houkutteleva mutta ristiriitainen ohjauskeino saavuttaa ilmastopoliittiset tavoitteet. Verojen avulla voidaan toki hillitä energiankulutusta energian hintaa nostamalla, mutta verotus sinänsä ei kuitenkaan ota huomioon eri sektoreiden ja toimialojen erityispiirteitä. Parin vuoden takaisessa selvityksessään valtioneuvoston kanslialle Gaia totesi selkeänä suosituksena, että energia- ja polttoaineverojen muutoksien ilmastovaikutukset pitää aina arvioida huolellisesti ottaen huomioon myös syntyvät oheisvaikutukset.
Selvityksiä ja tutkimuksia tarvitaan ehdottomasti, mutta niiden on oltava avoimia ja puolueettomia. Vain laadukkaan ja laaja-alaisen tutkimustiedon avulla voidaan tehdä vastuullisia ja järkeviä ilmasto- ja energiapoliittisia päätöksiä, jotka toimivat sekä yhteiskunnan että ympäristön eduksi. Myös asialliselle keskustelulle pitää varata tarpeeksi aikaa, jotta eri selvitysten oletukset ja rajaukset tulevat ymmärretyiksi.
Keskustelun pyörteissä moni tuntuu myös unohtaneen, että Suomen ilmastopäästöt on jo sovittu sitovasti Euroopan unionin neuvottelupöydissä. Jotta tämä päästötaso saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti, on luotu päästökauppajärjestelmä, jonka piirissä energia-ala toimii. Yksittäisen EU-maan veroratkaisut eivät siis vaikuta Euroopan kokonaispäästöihin – päästöt vain jakaantuvat eri tavalla. Veroratkaisuilla voi kuitenkin olla kauaskantoisia vaikutuksia yritysten haluun kehittää uutta vähäpäästöistä teknologiaa. Siksi veroratkaisuja tehtäessä olisi arvioitava hyvin huolellisesti, mitä vaikutuksia niillä on myös uuden teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Epävarmuudesta ennakointiin ja johdonmukaiseen ohjaukseen
Energiapolitiikkaa leimaa nyt epävarmuus, joka on saanut alan toimijat ainakin hetkeksi hämilleen. Tempoileva ohjauskeinojen käyttö ja äkilliset muutokset – tai edes kaavailut sellaisista – esimerkiksi energiaverotuksessa luovat markkinoille epävarmuutta. Markkinoiden epävarmuus puolestaan yleensä hidastaa yritysten investointipäätöksiä ja jarruttaa siten alan kehitystä.
Energiapoliittisten ohjauskeinojen käytön pitääkin olla pitkäjänteistä, määrätietoista ja ennakoitavaa. Ainoastaan tällöin yritykset pystyvät strategioissaan ottamaan huomioon tulevaisuuden muutokset ja toimimaan pitkäjänteisesti vähäpäästöisen tulevaisuuden puolesta.
Gaia on suomalainen innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen palveluntarjoaja. Juha Vanhanen on Gaian toimitusjohtaja. Hän on johtanut Gaiassa useita ilmasto- ja energiapoliittisia selvityksiä sekä toiminut yli 30 yrityksen ilmasto- ja energia-asioiden strategisena asiantuntijana.
