Samalla kun Suomen sähköntuotantoa muutetaan vähähiiliseksi, tulee huolehtia myös sähköntuotantokapasiteetin riittävyydestä kaikissa olosuhteissa. Gaia selvitti Fortumin toimeksiannosta, kuinka Huoltovarmuusreservi voisi turvata sähkön saantia poikkeusoloissa.
Sähköntuotannon riittävyys ja toimiva jakelu on yhteiskunnan perusedellytys. Suomessa järjestelmä toimii normaalioloissa pohjoismaisen sähkömarkkinan kautta – sähköä tuotetaan siellä, missä se on kulloinkin kustannustehokkainta.
Suomessa kotien lamput palavat ja teollisuuden rattaat pyörivät osin Ruotsin ja Norjan edullisen vesivoiman varassa. Suomi tuo sähköstään noin neljänneksen lännestä.
Sähkömarkkinoilla voimaloita käytetään tehokkuusjärjestyksessä: tuotantokustannuksiltaan halvemmat ydin-, tuuli- ja vesivoimalat käynnistetään ennen kalliimpia hiilivoimaloita.
Kun tuotantokapasiteetti joutuu lujille, sähkön hinta nousee. Se kannustaa sähkömarkkinoiden toimijoita uusiin investointeihin.
Suuret tuotantotuet ovat kuitenkin häirinneet sähkömarkkinoiden toimintaa. Erityisesti Ruotsissa ja Norjassa on tuettu paljon tuulivoiman tuotantoa. Tuet ovat alentaneet sähkön pohjoismaista markkinahintaa ja samalla heikentäneet ilman tukia toimivien voimalaitosten kannattavuutta.
Perinteisesti varavoimana toimineiden lauhdevoimalaitosten kannattavuus murenee, ja sen seurauksena markkinoilta on poistunut vuodesta 2012 lähtien noin 2 500 megawattia suomalaista lauhdekapasiteettia. Määrä vastaa lähes kolminkertaisesti Loviisan ydinvoimalan tuotantoa. Säädettävä sähköntuotantokapasiteetti on siis selvästi vähentynyt, ja siten myös Suomen omavaraisuus mahdollisissa poikkeustilanteissa on heikentynyt.
Sähköä ei voida varastoida, joten sähkönkulutuksen kattamiseen tarvitaan jokaisella hetkellä riittävä tuotantokapasiteetti. Monen suuren voimalaitoksen samanaikainen ja pitkäkestoinen häiriö, äärimmäiset luonnonolot tai valtioiden välisten siirtoyhteyksien vakavat häiriöt voivat horjuttaa pohjoismaisen sähkömarkkinan toimintaa ja aiheuttaa poikkeustilan sähkönsaannissa.
Huoltovarmuuskeskus on perinteisesti varautunut poikkeustilanteisiin tärkeimpien lauhdelaitosten polttoaineiden – pääsääntöisesti hiilen – varmuusvarastoinnilla. Tällaisen varapolttoaineen varastojen ylläpito ei kuitenkaan riitä takaamaan kansakunnan sähkönsaantia poikkeusoloissa, jos ei ole enää voimalaitoksia, joissa varapolttoainetta voitaisiin käyttää. Eikä sähkön tarvetta saada tyydytettyä tuulivoimalla, ellei tuule. Siirtyminen vähähiiliseen sähköntuotantoon vaarantaa nykyisen varahiilen polttoon perustuvan huoltovarmuusjärjestelmän.
Riittävän sähköntuotantokapasiteetin turvaaminen kaikissa oloissa on yhteiskunnan vastuulla, eikä tehtävää voida sälyttää yksittäisille yhtiöille. Ratkaisuna voisi olla varmuuden vuoksi ylläpidettävä passiivinen huoltovarmuusreservi, joka turvaisi riittävän lauhdekapasiteetin poikkeusoloissa.
Huoltovarmuusreserviin kuuluvat voimalat pidettäisiin täysin irrallaan sähkömarkkinasta ja otettaisiin käyttöön vain, jos riittävää sähköntuotantokapasiteettia ei voida turvata muilla tavoin. Sähkön käyttäjien kannalta huoltovarmuusreservi olisi siis eräänlainen vakuutus äärimmäisen harvinaisten mutta mahdollisten poikkeustilanteiden varalle.
Sähkömarkkinoiden kehittämisessä voitaisiin sen sijaan keskittyä yhteispohjoismaisen, tehokkaan, toimintavarman, ympäristömyötäisen ja investointiystävällisen toimintaympäristön luomiseen.
Tuoreen Gaia Consultingin tekemän selvityksen mukaan noin 1 400 megawatin reservillä voitaisiin suojautua useimpia poikkeuksellisia tilanteita varten. Reserviin siirtyvät voimalaitokset valittaisiin huolellisen harkinnan perusteella ja kaikkien osapuolien kannalta tasapuolisesti.
Huoltovarmuusreservin perustaminen ja sen käytöstä päättäminen kuuluvat poliittisen päätöksenteon piiriin, ja reservin hallinnointi olisi järkevää keskittää Huoltovarmuuskeskukseen.
Nykyinen suunta on selvä. Energiajärjestelmästä on tulossa täysin päästötön, ja uusiutuvien energialähteiden osuus tulee kasvamaan.
Poliitikkojen on päätettävä, onko Suomi sähköntuotannossa riittävän omavarainen myös poikkeusoloissa. Päätös mahdollisesta huoltovarmuusreservistä on tehtävä ennen kuin nykyiset lauhdelaitokset suljetaan ja puretaan. Sen jälkeen huoltovarmuuden parantaminen on liian myöhäistä.
Iivo Vehviläinen ja Simon-Erik Ollus
Vehviläinen on Gaian liiketoimintajohtaja ja Ollus Fortumin pääekonomisti.
Kolumni on muokattu Vieraskynä-kirjoituksesta, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 8.1.2016.
