Resurssitehokkuus on numeropeliä. Yhden prosentin hukka voi tuntua pieneltä, mutta kun sen suhteuttaa kokonaistuotantolukuihin ja materiaalikustannuksiin, voi katteesta kadota merkittävä osa.
Resurssien säästäminen kannattaa ja mikä parasta, resurssihukkaa vähentämällä saavutetaan muitakin etuja. Vähemmän päästöjä, vähemmän käsiteltävää jätettä, vähemmän globaalisti niukkenevien resurssien kulutusta. Resurssiviisas yritys kertoo toiminnastaan myös asiakkailleen ja saavuttaa vastuullisuuden kautta lisää liiketoimintaa.
Kun resurssitehokkuus on näin kiistatta hyvä asia, mikä meitä estää hyödyntämästä tätä mahdollisuutta? Tarvitaan vain tarkempaa resurssien käytön seurantaa, mittaamista ja tavoitteiden asettamista, mutta lisäksi resurssitehokkuus tulee huomioida toimintatapojen kehittämisessä ja johtamisessa. Näin rakentuvat puitteet, jotka mahdollistavat resurssitehokkuuden käytännön työssä.
Parhaimmillaan resurssitehokkuus on jatkuvaa piilevien hukkavirtojen metsästämistä, oikean datan esille kaivamista ja vertailua, uuden teknologian seurantaa ja ketterää soveltamista. Tarvitaan myös kumppanuuksia, uusia liiketoimintamalleja sekä vanhan ja totutun kyseenalaistamista.
Sopivat työkalut ovat jo saatavilla. Meillä on standardit materiaalivirtojen kustannusanalyysiin, menetelmät materiaalikatselmuksiin ja indikaattorit resurssitehokkuuden seurantaan. Työkalut kehittyvät edelläkävijöiden hankkeiden kokemusten kautta ja muovautuvat eri toimialoilla ja yrityksissä sopivimpaan muotoon.
Joillain toimialoilla kriittisintä on esimerkiksi veden käytön tehokkuus ja syntyvien lietteiden tehokas prosessointi, toisella alalla suurimmat resurssitehokkuuden kysymykset voivat liittyä esimerkiksi kalliiden materiaalien tehokkaaseen käyttöön ja tuotehukan minimointiin.
Materiaali- ja kustannustaseiden laskenta ja täydentävät resurssitehokkuusanalyysit voivat paljastaa yllättäviäkin asioita. Suurta säästöpotentiaalia voi löytyä asiasta, jota ei ole aiemmin pidetty oleellisena.
Merkittävien kertaparannusten ohella aivan yhtä tärkeää ellei tärkeämpää on luoda jatkuvan parantamisen malli, joka kehittää yrityksen ydinliiketoimintaa ja pitää tukitoiminnot tehokkaina. Yritysten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, ja muuttaa myös resurssitehokkuuden reunaehtoja ja mahdollisuuksia. Uusien mahdollisuuksien tunnistaminen ja toimintaympäristön muutoksiin varautuminen antavat hyvän pohjan jatkuvalle resurssitehokkuustyölle.
Resurssitehokkuus liittyy myös yritysten strategiatyöhön. Resurssitehokkuus tuo lisää mahdollisuuksia ja sisältöjä edelläkävijäyritysten kestävän liiketoiminnan strategiaan.
Tiina Pursula
Kirjoittaja on Gaian liiketoimintajohtaja.
