Suomalaisten yritysten rooli kehityshankkeissa on herättänyt keskustelua (HS Talous 9.2.18). On herätty siihen, ettei perinteisen kehitysyhteistyön supistuminen ja vähentyneiden tukirahojen kanavoituminen investointipohjaisiin malleihin ole enää uhka suomalaisten osallisuudelle kehitysmaita tukevissa hankkeissa. Se voi olla jopa mahdollisuus.
Julkiset investoinnit eivät yksinään riitä esimerkiksi Afrikan ongelmien ratkaisuun, vaan yksityistä rahaa tarvitaan kipeästi lisäenergian, puhtaan veden, ruoantuotannon ja muiden rakenteiden kehittämiseen. Siksi olisi tärkeää, että julkinen tuki toimisi vipuvartena yksityisille investoinneille.
Nyt julkisen hankerahoituksen tavoitteet ovat usein lyhytnäköisiä eikä niillä tavoitella ensisijaisesti lopullista vaikuttavuutta. Jos julkisella rahoituksella pyrittäisiin tukemaan kestävän liiketoiminnan ja menestyvien yritysten syntyä, hankkeisiin olisi mahdollista houkutella myös yksityistä rahaa.
Suomen kehitysyhteistyövarojen kanavoiminen kansainvälisten järjestöjen kautta voi olla helppo ratkaisu ulkoministeriölle, mutta se ei paranna tuen vaikuttavuutta. Muiden pohjoismaiden tavoin Suomessakin voitaisiin kehittää kokonaan uudenlaisia rahoitusmuotoja. Uusi rahoitusinstrumentti voisi tukea erityisesti kiertotalousratkaisuja, joissa yhdistyvät suomalainen osaaminen ja merkittävät kehitysvaikutukset.
Uuden rahoitusinstrumentin tulisi olla hallinnoltaan ja selkeydeltään kilpailukykyinen sekä tukea kannattavien ja skaalautuvien projektien ja yritysten syntymistä. Rahoituskokonaisuuteen voisi sisältyä kehitysrahoitusta, institutionaalisia sijoittajia sekä yksityisiä sijoittajia.
Kehitysmaissa on kysyntää ja tarvetta suomalaisille kiertotalouden ratkaisuille. Yrityksissä on halukkuutta hankkeiden toteuttamiseen ja rahoitustakin on olemassa. Nyt olisi vain varmistettava, että rahoitus kohdistuu oikein. Tämä olisi sekä suomalaisten että Afrikan etu.
Pasi Rinne
Hallituksen puheenjohtaja
Gaia Consulting
