Yhä useampi yritys on kiinnostunut hiilikädenjäljestään. Hiilikädenjälki kertoo oman toiminnan positiivisista vaikutuksista – siitä, miten yritys toimii ilmastonmuutoksen ratkaisijana ja auttaa asiakkaitaan päästöjen vähentämisessä.
Hiilijalanjälki on monelle tuttu. Useat yritykset laskevat oman jalanjälkensä, kenties raportoivatkin siitä säännöllisesti. Hiilijalanjälki kuvaa toiminnasta aiheutuneita kasvihuonekaasupäästöjä. Se lasketaan menneisyyteen päin katsoen, yleensä viimeksi kuluneelle vuodelle.
Hiilikädenjälki sen sijaan on hiilijalanjäljen positiivinen vastakohta. Yrityksen kädenjälki on se ilmastohyöty, jonka yritys mahdollistaa asiakkaalleen auttamalla tätä vähentämään päästöjään. Yksinkertainen esimerkki hiilikädenjälkipalvelusta on korona-aikana etätyöläisille tutuksi tullut virtuaalikokoussovellus, jonka avulla palvelun käyttäjä voi kokoustaa kotisohvalta maailman toiselle laidalle. Virtuaalikokoussovelluksen ansiosta matkustus jää pois ja päästöt vähenevät.
Hiilikädenjälki on perinteisen ratkaisun (matkustamisen) ja uuden ratkaisun (etäkokouksen) päästöjen välinen erotus. Toki myös digisovelluksen pyörittäminen kuluttaa sähköä ja aiheuttaa päästöjä. Hiilikädenjälkeä määrittäessä on tärkeää laskea rehellisesti myös ne päästöt, joita kädenjälkiratkaisun tuottaminen aiheuttaa. Digitaalisuuskaan ei automaattisesti tarkoita pienempiä hiilipäästöjä.
Palveluilla voi olla merkittävä ilmastohyöty
Teimme tänä keväänä yhteistyössä Paltan kanssa selvityksen Suomen palvelualan toimijoiden hiilijalanjäljestä ja -kädenjäljestä. Palvelusektori on tyypillisesti omassa toiminnassaan vähäpäästöinen, ja yrityksen kädenjälki voi potentiaalisesti olla jalanjälkeä huomattavasti suurempi.
Palvelualalla hiilikädenjälkeä syntyy usein asioiden tekemisestä keskitetysti ja tehokkaasti. Erikoistuneelle toimijalle ulkoistetut energianhallinta- tai logistiikkapalvelut ovat esimerkkejä siitä, miten ulkoistamisella haetaan ensisijaisesti kustannussäästöjä, ja samalla voidaan saavuttaa ilmastohyötyjä.
Suomessa on vahvaa osaamista myös innovatiivisten, digitaalisten sovellusten kehittämisessä. Parhaimmillaan älykkäät ratkaisut auttavat asiakasta säästämään resursseja ja samalla päästöjä. Suomi on tunnetusti pieni maa, ja roolimme globaalien ilmastokysymysten ratkaisemisessa riippuu siitä, millaisilla innovaatioilla ja palveluilla voimme auttaa muita toimijoita päästöjen suitsimisessa.
Hiilikädenjälki on edelläkävijöiden työkalu
Kädenjäljen määrittäminen vaatii yritykseltä realistista vertailua: miten yrityksen tarjoama ratkaisu on edistyksellinen verrattuna muihin tarjolla oleviin ratkaisuihin tai alan standardiin? Esimerkiksi virtuaalikokoustamisessa on tehty viimeisen vuoden aikana sellainen harppaus, että kohta ei ehkä enää voida puhua kädenjälkiratkaisusta, vaan uudesta normaalista. Kerran saavutettu hiilikädenjälki ei ole pysyvä meriitti, vaan kädenjälki vaatii kriittistä tarkastelua ja säännöllistä päivittämistä ollakseen uskottava.
Kaikki ilmastopositiiviset teot eivät ole hiilikädenjälkeä. Se, että yritys on parantanut päästötehokkuutta omassa toiminnassaan viimeisen viiden vuoden kuluessa, on arvokasta ilmastotyötä oman jalanjäljen pienentämiseksi. Siitäkin kannattaa kertoa ylpeästi ulospäin.
Yrityksen kädenjälkeä ja jalanjälkeä ei kannata yrittää vähentää toisistaan, koska siinä päädytään helposti suohon. Jalanjälki mittaa organisaation omia päästöjä ja kädenjälki taas asiakkaan päästöjen vähentämistä. Lisäksi tarkasteluajanjakso on usein eri: jalanjälki katsoo taaksepäin, kun taas kädenjäljellä voidaan kuvata päästövähennyspotentiaalia, jonka yritys tarjoaa asiakkailleen, kun ne ottavat palvelun käyttöön.
Kädenjälki on parhaimmillaan strateginen vastuullisuusteko
Tihenevässä vastuullisuustermien ja lähestymistapojen viidakossa suunta on helppo hukata. Mitä siis kannattaisi tehdä vastatakseen sidosryhmien tiukkoihin kysymyksiin vastuullisuudesta?
Hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen kohdalla vastaus on selvä: yrityksen kannattaa selvittää molemmat – edellä mainitussa järjestyksessä. Oman jalanjäljen eli päästöjen selvittäminen ja minimointi on perustehtävä yrityksen ilmastotyössä, mutta asiakkaiden ja liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta kädenjälki luo kiinnostavimmat mahdollisuudet. Asiakas tai sijoittaja, joka on asettanut toiminnalleen omat ilmastotavoitteet, hyötyy suoraan laittaessaan rahansa päästövähennyksen tuottavaan palveluun.
Viherpesun ja oman hännän nostamisen epäilyistä huolestuneille paras vinkki on tämä: parhaiten epäilevät puheet välttää sillä, että omaa toimintaa kehittää kädenjälkinäkökulma edellä. Hiilikädenjälki voi tällä tavalla olla toiminnan strateginen lähtökohta. Voisiko sinun bisneksesi luoda ilmastohyötyjä asiakkaillesi?
Paltan hiilikädenjälkityö tehtiin neljän gaialaisen voimin. Heli Sihvosen lisäksi tiimissä olivat Pekka Pokela, Laura Ylimäki ja Jenny Lehtomäki.
