Kalan terveysvaikutukset tunnetaan hyvin, mikä on johtanut sen kulutuksen kasvuun viime vuosina. Kuitenkin jopa 80 % syömästämme kalasta tuodaan Suomen ulkopuolelta. Kalankasvatus kotimaassa kannattaa, sillä kotimaisen kalan kysyntä on paljon sen tuotantoa korkeammalla tasolla. Gaia selvitti yhdessä Uudenkaupungin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa Uudenkaupungin vesialueiden soveltuvuutta kalankasvatukseen.
Uusi toimintamalli helpottaa kalankasvatuksen järjestämistä
Kunnat ovat jo pitkään kehittäneet miten saavat maaomaisuutensa tukemaan elinkeinotoimintaa. Samankaltainen kehitys onnistuu myös vesillä.
Gaia kehitti hankkeessa toimintamallin, jolla kunta voi hakea kalankasvatusyritystä yhteistyökumppanikseen, järjestää lupien hakemisen ja hallinnoida toimintaa. Tätä varten Gaia selvitti aihetta koskevaa lainsäädäntöä, vaadittavia lupakäytäntöjä, teki haastatteluja ja loi päätöksentekopolun toimintamallin valinnalle.
Vastuullisuus on kalankasvatuksessa olennaista
Hankkeessa kiinnitetiin huomiota toiminnan vastuullisuuteen sekä ympäristön että sosiaalisten tekijöiden näkökulmasta. Mahdollisten hankealueiden tunnistamiseen käytettiin ensiksi Luken kehittämää FINFARMGIS-työkalua, joka yhdistää eri kartta-aineistoja. Näillä aineistoilla voidaan löytää parhaat sijainnit niin ympäristön kantokyvyn ja sosiaalisten vaikutusten kuin tuotannon kannalta.
Alueen asukkaiden ja mökkiläisten huomioinen on tärkeä osa vastuullisuutta. Karttaharjoitusten jälkeen paikalliset ja mökkiläiset pääsivät jättämään näkemyksensä mahdollisiin hankealueisiin karttapohjaisella osallistumistyökalulla. Kysely keräsi noin 170 vastausta, ja kiinnostuneille järjestettiin keskustelutilaisuus.
Vastaajat esittivät arvokkaita näkemyksiä, joita voitiin hyödyntää hankealueiden valinnassa. Valikoiduilta hankealueilta kerättiin niistä saatavilla oleva ympäristötieto lupahakemuksen pohjaksi ja laadittiin esikartoitus, jossa selvitettiin alueiden soveltuvuutta kalankasvatukseen Natura-suojelualueiden kannalta.
Kalankasvatus johtaa parhaimmillaan aluetalouden kasvuun
Toimintamallin lisäksi hankkeessa laadittiin aluetaloudellisien vaikutuksien mallinnus ja selvitettiin miten alueiden käytön luovutusehdot kannattaa järjestää. Jatkohankkeena kehitimme sopimusmallit ja yrittäjien kilpailutusmenetelmät. Näitä tuloksia voivat halutessaan hyödyntää myös muut julkisen sektorin toimijat samankaltaisissa hankkeissa.
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tuki kaksivuotista hanketta. Ympäristön ja ihmisten huomioiminen on lähtökohta koko kalatalouden kasvulle – ja kunnat voivat olla tässä ratkaisijan roolissa.
Kuva: Pia Lindberg-Lumme
