Erityisesti arvoketjujen vesiriskien hallinta on haastavaa, ja siihen tarvitaan tukea ja työkaluja.
Elokuussa kirjoitimme siitä, kuinka koronaviruspandemia on korostanut riskienhallinnan merkitystä. Kirjoituksessa pohdimme, kuinka suomalaiset yritykset voivat olla edelläkävijöitä vesivastuullisuudessa hallitsemalla arvoketjujensa veteen liittyvät riskit ja valjastamalla veteen liittyvät mahdollisuudet käyttöönsä.
Selvitimme Vesivastuu2030-hankkeessa verkkokyselyllä, mitä vesivastuullisuus merkitsee suomalaisille yrityksille, ja miten niissä tällä hetkellä tehdään veteen liittyvää vastuullisuustyötä. Kysely toteutettiin elo-syyskuussa 2020, ja saimme laajaan kyselyyn 29 vastausta eri toimialoilta (mm. elintarvike- ja juomateollisuus, kemianteollisuus, metsäteollisuus, muu tehdasteollisuus, kaupan ala ja finanssiala). Kyselyn tuloksia täydennettiin lisäksi haastatteluilla.
Vesivastuullisuus on merkittävä asia yrityksille – mutta arvoketjuissa on yhä parantamista
62 % kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää vesivastuullisuutta liiketoiminnalleen erittäin merkittävänä asiana ja 31 % jokseenkin merkittävänä. Tärkeimpiä tekijöitä, jotka ohjaavat yrityksiä kiinnittämään huomiota vesivastuullisuuteen ovat poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät sekä sidosryhmiltä tulevat odotukset ja vaatimukset.
Mistä vesivastuullisuudessa oikein on kyse? Vesivastuullisuus lähtee vesivastuusitoumuksen mukaisesti liikkeelle veteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta ja arvoketjujen vesivastuullisuuden arvioimisesta – tämä tarkoittaa muun muassa oman tehtaan porttien ulkopuolelle ulottuvia hankintaketjuja.
” Omien toimipaikkojen vesiriskien hallinta on suomalaisilla yrityksillä hyvällä tasolla, mutta arvoketjujen vesiriskien hallinnassa on vielä kehittämistä.
Peräti 90 % kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi arvioineensa yrityksen veteen kohdistuvat liiketoimintariskit. Kuitenkin selvästi pienempi osa, 62 %, kertoi tunnistaneensa veden kannalta kriittiset arvoketjut tai sijoituskohteet.
Herää ajatus, että omien toimipaikkojen vesiriskien hallinta on suomalaisilla yrityksillä hyvällä tasolla, mutta arvoketjujen vesiriskien hallinnassa on vielä kehittämistä. Kyselyvastauksista ja hankkeen aikana käydyistä keskusteluista suomalaisten yritysten kanssa onkin vahvasti noussut esiin, että vesivastuullisuustyö ja erityisesti arvoketjujen vesiriskien hallinta on haastavaa ja siihen tarvitaan tukea ja työkaluja.
Miten vesivastuullisuutta sitten edistetään?
” Vesivastuullisesti toimiva yritys tekee päätöksen vesivastuutyön painotuksista ja kytkee veden strategiaansa.
Kun vesiriskit on arvioitu, vesivastuullisesti toimiva yritys tekee päätöksen vesivastuutyön painotuksista ja kytkee veden strategiaansa. 66 % kyselyyn vastanneista yrityksistä onkin sisällyttänyt veden strategiaansa, ja 86 % yrityksistä on asettanut veteen liittyviä tavoitteita.
Vesivastuullisuutta edistäviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa, kun tahtotila ja tavoitteet on määritelty. Vesivastuullinen yritys kehittää kestävää veden käyttöä ja hallintaa myös yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 48 % on tehnyt yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa jaettujen vesihaasteiden ratkaisemiseksi.
Yleisimpiä vesivastuullisuuden kehittämistoimenpiteitä ovat vastausten perusteella vesitehokkuuden parantaminen ja jätevedenpuhdistuksen kehittäminen. Joitakin arvoketjuun ulottuvia tekojakin mainittiin: esimerkiksi vedenkäytön kehittäminen yhdessä alihankkijoiden kanssa, vesivastuullisuuden huomioiminen toimittajien sopimuksissa tai toimittajien auditointi.
Vesivastuullinen yritys seuraa ja arvioi veden käyttöään ja vesistövaikutuksiaan ja raportoi suoriutumisestaan ulospäin. Kyselyn perusteella suomalaiset yritykset pärjäävät tässä hyvin: peräti 97 % seuraa veden käyttöään, jätevesiään ja vesistövaikutuksiaan, ja 90 % raportoi vedestä vuosittain. Merkittävänä tekijänä ovat varmasti ympäristöluvituksesta ja yritysvastuun sääntelystä tulevat vaatimukset, jotka velvoittavat osaa yrityksistä.
Suomalaisilla yrityksillä on tuhannen taalan paikka vesivastuullisuuden edelläkävijöinä
” Suomalaiset yritykset voivat hyödyntää edelläkävijyyttään kansainvälisillä markkinoilla ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä veden niukkuus lisääntyy ja veteen liittyvät riskit korostuvat myös suomalaisten yritysten liiketoiminnassa etenkin kansainvälisten arvoketjujen kautta. Arvoketjujen vesiriskien ja -mahdollisuuksien arviointi ja vesivastuullisuuden kehittäminen on meille tuhannen taalan paikka. Suomalaiset yritykset voivat hyödyntää edelläkävijyyttään kansainvälisillä markkinoilla ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia vesivastuullisuutta edistävien toimintatapojen kumppaneina ja tekniikoiden viejinä, erityisesti vesiriskialueilla.
Gaia kehittää Vesivastuu2030-hankkeessa yhdessä SYKEn, Itä-Suomen yliopiston, Luken ja VTT:n kanssa toimintamalleja, työkaluja ja parhaita käytänteitä vesivastuullisuuteen. Hankkeen tulokset julkaistaan keväällä 2021.
Elina Heikinheimo, vanhempi asiantuntija
Pauliina Saari, vanhempi asiantuntija
