Gaia selvitti STEK ry:lle liikenteen sähköistymisen kahden arvoketjun – akkuteollisuuden ja ajoneuvojen latauspalvelun – kansantaloudellisia ja liiketoiminnallisia vaikutuksia. Mallinnuksen tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta osoittavat, kuinka valtava liiketoiminnallinen potentiaali puhtaissa ratkaisuissa on.
Pääministeri Marinin hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä päästövähenemiä lukuisilla sektoreilla, joista suurimpia ovat sähkö-, lämmitys-, teollisuus- ja liikennesektorit. Merkittävänä päästövähennyskeinona on useissa yhteyksissä tunnistettu sektori-integraatio. Se tarkoittaa järjestelmää, jossa muun muassa sähkö-, lämmitys-, jäähdytys-, liikenne- ja jopa ruunatuotantojärjestelmät kytketään aikaisempaa laajemmiksi ja älykkäämmiksi kokonaisuuksiksi.
Sektori-integraatio on enemmän kuin pelkkiä päästövähennyksiä
Sektori-integraatiosta keskustellaan lähes yksinomaan päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Vähemmälle huomiolle jäänyt tosiasia on, että se on myös liiketoimintamahdollisuus ja työllistäjä nyt ja tulevaisuuden Suomessa. Kyse ei ole vain juhlapuheista, joilla tuetaan vähähiilistä yhteiskuntaa, vaan hiilineutraalisuuteen tähtäävien ratkaisujen kansantaloudelliset hyödyt ovat merkittävät.
STEK ry:lle tekemämme mallinnuksen perusajatuksena on seurata kassavirtojen kulkeutumista arvoketjussa, jossa ne päätyvät ketjun yritysten palkkoihin, veroihin, materiaaleihin, palveluihin, laitteisiin ja voittoon. Mallinnuksessa huomioidaan myös arvoketjuja tukevien palveluiden ja laitevalmistajien luomat kansantaloudelliset vaikutukset arvioiduin kotimaisuusastein.
Materiaalintoimittajasta akkuvalmistuksen suurmaaksi
Suurin osa litiumioniakkujen arvosta muodostuu akkukennon ja akkupaketin valmistuksesta. Siksi panostamalla arvoketjun loppupäässä vaadittavaan infrastruktuuriin ja osaamiseen luodaan suurimmat työllisyys- ja liiketoimintavaikutukset. Vastaavasti jäämällä akkumateriaalin toimittajaksi globaalissa arvoketjussa menetetään arvoketjun loppupään suuren lisäarvon mahdollisuudet.
Mallinsimme Li-ion-akkuteollisuuden vaikutuksen Suomen työllisyyteen ja verokertymään kolmessa eri skenaariossa: ensimmäisessä skenaariossa vuonna 2040 Suomessa tuotetaan 35 GWh akkukapasiteettia eli yhden nykyisen Tesla Gigafactoryn verran. Toisessa skenaariossa valmistusmäärä on 100 GWh ja kolmannessa 300 GWh, eli noin 8,5 Gigafactorya.
Kotimaisia mineraaleja hyödynnetään kaikissa skenaarioissa niiden riittävyyden mukaan ja loput kunkin skenaarion tuotannosta kootaan Suomessa akkupaketeiksi ulkomailla valmistetuista akkukennoista. Mallinnuksessa huomioitiin akkumarkkinan oletettu kasvu sekä akkuskennojen ja -pakettien hinnan kehitys tulevaisuudessa.
Akkuteollisuuden arvoketjun viimeiset vaiheet voivat luoda kymmeniä tuhansia työpaikkoja
Ensimmäisen skenaarion työllistävyysarvio on noin 12 000 henkilötyövuotta vuonna 2040. Kolmannessa skenaariossa arvio on noin kolminkertainen. Palkka- ja yhteisöverokertymä olisi vastaavasti ensimmäisessä skenaariossa noin 260 miljoonaa euroa vuonna 2040 ja kolmannessa skenaariossa noin 790 miljoonaa euroa, eli eroa skenaarioiden välillä verokertymässä syntyisi noin puoli miljardia euroa.
Sähköajoneuvojen lataus työllistää laajasti eri sektoreita
Sähköajoneuvojen latauksen vaikutukset syntyvät sähkön hankinnasta, latausinfran valmistamisesta, asentamisesta ja huollosta sekä latauspalveluista. Ne työllistävät siten sekä valko- että sinikaulusaloja. Suomen sähköajoneuvokannan oletettu kehitys perustuu LVM:n hiilettömän liikenteen 2045 toimenpideohjelman arvioihin.
Ensimmäisessä skenaariossa latausinfra ja -palvelut tuotetaan vain Suomen sähköajoneuvokannan tarpeisiin. Skenaarioissa 2 ja 3 suomalaiset palveluntarjoajat tuottavat kotimaan kysynnän lisäksi latauspalveluita 5 prosentille (skenaario 2) ja 20 prosentille (skenaario 3) koko Euroopan sähköisestä liikenteestä.
Sähköajoneuvojen lataus on mahdollisuus merkittävään palveluvientiin
Mikäli suomalaiset toimijat tarjoaisivat latauspalveluja 20 prosentille Euroopan sähköisestä liikenteestä, luotaisiin noin 2 500 henkilötyövuotta lisää työpaikkoja vuonna 2030 kuin toimittaessa pelkillä kotimaan markkinoilla. Samalla vahvistettaisiin palvelualan ja -viennin työllisyyttä. Palkka- ja yhteisöverokertymä olisi vastaavasti ensimmäisessä skenaariossa noin 35 miljoonaa euroa vuonna 2030 ja kolmannessa skenaariossa noin 88 miljoonaa euroa. Eroa skenaarioiden välillä verokertymässä syntyisi noin 50 miljoonaa euroa.
Laskennassa ei huomioida sähkön, latausinfran sekä palveluiden hintamuutoksia eikä mahdollisia muutoksia latauspisteiden tarpeessa per ajoneuvo. Lisäksi oletetaan, että palveluntuotannon työllistävyyden muutos on suoraan verrannollinen sen liikevaihdon muutokseen.
Johtopäätös: Vaadittuun osaamiseen ja infrastruktuuriin kannattaa satsata nyt
Ilmastonmuutoksen torjunta ja digitalisaatio ovat nostettu koronakriisin elvytyskärjiksi Suomessa ja maailmalla. Näin ollen nyt on hyvä hetki muodostaa pohja tulevaisuuden puhtaalle vientiteollisuudelle. Lisäksi ajatusleikki on kutkuttava: Suomen liikenne on tällä hetkellä lähes 100-prosenttisesti riippuvainen tuontipolttoaineesta, öljystä – mitäpä jos kääntäisimme asetelman ylösalaisin ja kuittaisimme oman polttoainekäytön hiilineutralisoinnin lisäksi kädenjäljellämme ison osan koko maailman liikennettä? Samalla loisimme tulevaisuuden kotimaista osaamista ja työllisyyttä kasvavalle alalle.
Akkuteollisuuden työllisyysmallinnukset perustuvat seuraaviin tietolähteisiin: Tilastokeskuksen toimialakohtainen yritystietopalvelu (kustannus- ja palkkarakenteet), Business Finland, Euroopan Komission arviot, Bloomberg New Energy Finance, Avicienne, US National Renewable Energy Laboratory, Terraloop, SNResearch, GTK. Sähköajoneuvojen työllistävyysmallinnukset perustuvat seuraaviin tietolähteisiin: Tilastokeskuksen toimialakohtainen yritystietopalvelu (kustannus- ja palkkarakenteet), Sitran julkaisut, Tampereen Yliopisto, Sähköajoneuvojen latausinfran ARA-avustus, Tieliikennesuoritteet, Motiva, LVM:n hiiletön liikenne 2045 toimenpideohjelma, International Energy Agency.
