Tampereen Särkänniemessä voitaisiin tuottaa vuodessa jopa 600 MWh aurinkosähköä, eli saman verran kuin noin 30 sähkölämmitteistä omakotitaloa kuluttaa vuodessa. Huvipuistossa on myös mahdollista tuottaa aurinkolämpöä, jolla voitaisiin lämmittää esimerkiksi Delfinaarion allasvettä.
Särkänniemen elämyspuistossa pohditaan aurinkoenergian käyttömahdollisuuksia. Gaia selvitti puiston aurinkoenergiapotentiaalin sekä parhaat keinot aurinkoenergian hyödyntämiseksi. Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy puolestaan suunnitteli aurinkoenergiasovellusten visuaalisen ilmeen huvipuistoon soveltuvaksi. Selvityksessä keskityttiin tarkastelemaan aurinkosähköä, mutta Särkänniemessä on mahdollista tuottaa myös aurinkolämpöä. Selvitys toimii ohjenuorana Särkänniemen aurinkoenergiasuunnittelussa.
Merkittävin aurinkoenergian tuotantopotentiaali Särkänniemessä on rantapaikoitusalueella, Delfinaarion katolla sekä Koskiseikkailun eteläpuolella. Kannattavia aurinkoenergiainvestointeja voidaan toteuttaa myös pienemmissä kohteissa eri puolilla aluetta. Huvipuiston luonteen mukaisesti energiantuotannossa voidaan ottaa huomioon viihtyvyys, huvittelu, hyvinvointi ja kestävyys.
”Aurinkosähköä voidaan tuottaa ja hyödyntää myös esimerkiksi alueen laitteissa ja ajoneuvoissa, katoksissa ja muissa rakennelmissa, valaisimissa sekä jäteastioissa”, sanoo vanhempi asiantuntija Aki Pesola Gaiasta.
Mikäli kaikki selvityksessä ehdotetut sovelluskohteet toteutettaisiin, voitaisiin aurinkosähköä tuottaa arviolta 600 MWh vuodessa. Energiamäärä vastaa noin 30 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Aurinkolämmön tuotantopotentiaali on noin 50 MWh vuodessa.
Särkänniemessä kannattaa investoida aluksi kustannustehokkaimpiin kohteisiin, joita ovat aurinkosähkön osalta Delfinaarion katto, Koskiseikkailun länsiosa, Pizzeria Pellen katto sekä Näsinneulan katto. Aurinkolämmöllä voitaisiin pienentää Delfinaarion allasveden lämmityskustannuksia. Aurinkoenergiainvestointeihin on saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää energiatukea, joka parantaa investointien kannattavuutta.
Lisätietoja:
- Aki Pesola, vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting, +358 50 543 1331, etunimi.sukunimi@gaia.fi
