Suomi on sitoutunut muiden EU-maiden kanssa YK:n globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kestävyysmurros ulottuu myös rahoitusmaailmaan. Euroopan komission käynnistämä rahoitusekosysteemi on luonut Suomeen maailman ensimmäisen kestävän rahoituksen tiekartan, ja nyt oppeja testataan käytännössä.
Euroopan komission käynnistämässä yhteistyöhankkeessa pyritään luomaan kansallisia ohjeita ja työkaluja, joilla rahoitusta ohjataan tulevina vuosina YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti (SDG, Sustainable Development Goals). Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemin toiminnasta vastaa Suomessa Gaia. Hankkeella on laaja kansallinen tuki, ja sen ohjausryhmässä on edustettuina viisi ministeriötä.
”Yritämme löytää yhdessä ratkaisuja rahoitusalan murrokseen, joka on välttämätön kestävän yhteiskunnan rakentamisessa”, toteaa Gaian vastuullisen liiketoiminnan johtava asiantuntija Mikko Halonen. Ensimmäiseksi asiantuntijat kartoittivat, mihin rahoitus tällä hetkellä kohdistuu. ”Valitettavasti kestävän kehityksen tavoitteet eivät toteudu. Rahoitusta ohjataan yhä investointeihin, jotka edistävät muutosta liian hitaasti tai jopa loitontavat meitä SDG-tavoitteista.”
Maailman ensimmäinen kestävän rahoituksen tiekartta
Suomi käynnisti työn kestävän rahoituksen edistämiseksi vuonna 2018 ja laati ensimmäisen tiekarttansa jo 2019. Intensiivinen kehitystyö laajan sidosryhmäjoukon kanssa jatkui, ja prosessin tuloksena Suomi julkaisi syksyllä 2021 kansallisen SDG-rahoituksen tiekartan: Finnish Roadmap for Financing a Decade of SDG Action 2021
”Tavoitteena on auttaa eri toimijoita tunnistamaan oma roolinsa ja konkreettiset keinot, joilla rahoitusmaailma aikaa mahdollistaa YK:n SDG-tavoitteiden toteutumista”, Halonen sanoo. Suomessa kehitetty tiekartta on toiminut kansainvälisenä pioneeriprojektina ja osana laajempaa rahoitusalan murrosta kestävän rahoituksen edistämiseksi. ”Kun rahoitusta siirretään kestävämmälle uralle Euroopassa ja kansainvälisesti, yhtenä työkaluna toimii EU-taksonomia eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä.”
Kansallisen tiekartan kokoaminen vaati koronan keskellä poikkeuksellisia ponnistuksia. ”Kun fyysisiä tapaamisia ei voinut järjestää, suurin haaste oli saada sadat ihmiset sitoutumaan muutokseen ja tuntemaan yhteenkuuluvuutta”, Halonen kertoo. Toiminnan organisoinnissa onkin tarvittu satoja sivukokouksia, puhelinsoittoja ja virtuaalisia työpajoja.
Rahoitusalaa uudistetaan globaalilla yhteistyöllä
Tiekartan viitoittamalla tiellä edetään vuosina 2021–2022 neljässä käytännön kokeilussa. Eri alojen huippuosaajista on koottu neljä ekosysteemiä, joissa haetaan rahoitusratkaisuja erilaisiin SDG-murroksiin. Tavoitteena on edistää investointeja ilmastoälykkäisiin vesiratkaisuihin, merituulivoimaan, kestäviin proteiinilähteisiin ja tuotteisiin sekä ammatilliseen koulutukseen.
Näkökulma on sekä lokaali että globaali, ja suomalaisella osaamisella ja teknologialla halutaan ratkaista kestävyyshaasteita paitsi Suomessa myös maailmalla. Halonen näkeekin kehityshaasteisiin vastaamisen myös mahdollisuutena. ”Kestävät investoinnit luovat Suomeen työpaikkoja ja vientituloja, mikä tulee olemaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan elinehto. Ilmastonmuutos ja viimeistään koronapandemia on opettanut meille, että kestävyyshaasteet on ratkaistava yhdessä, osana globaalia yhteisöä.”
Pilotit saadaan päätökseen vuoden 2022 alussa. Sen jälkeen lisätään tietoisuutta tiekartasta ja jaetaan piloteissa saatuja kokemuksia, jotta rahoitusala vastaa huutoon. ”On jo selvää, että kestävyysmurrosten toteuttaminen tulee edellyttämään huomattavasti nykyistä parempaa yhteispeliä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä.
