Gaia on viime aikoina ollut mukana useissa strategisissa hankkeissa, joissa yritykset, kaupungit sekä tutkimustahot kehittävät yhdessä uusia innovatiivisia liiketoiminnan testausalustoja. Konkreettinen yhteinen tekeminen, uusien ideoiden testaus ja innovaatioiden yhteiskehittäminen ovat ehto globaalissa kilpailussa pärjäämiseksi. Esimerkki tästä yhteisestä tekemisen meiningistä on Kilpilahden teollisuusalueen yritysten yhteisten bio- ja kiertotalouden liiketoimintakonseptien kehittäminen.
Gaia on nyt koonnut työ- ja elinkeinoministeriön sekä Tekesin toimeksiannosta kansallisen selvityksen julkisista tutkimusinfrastruktuureista ja kehitysympäristöistä elinkeinoelämän käytössä. Selvityksen tarkoituksena on avata keskustelua yritysten merkityksestä ja potentiaalista julkisten tutkimusinfrastruktuurien ja kehitysympäristöjen käyttäjinä, kehittäjinä ja rahoittajina. Tutkimusinfrastruktuureja ovat esimerkiksi yliopistojen laboratoriot ja tietokannat ja kehitysympäristöjä esimerkiksi kaupunkien älykkäiden liikkumisratkaisujen tai energiantuotannon testausalueet.
Karkeasti arvioiden Suomessa on useita satoja avoimia ja julkisten tahojen hallinnoimia kehitysalustoja. Selvityksessä koottiin tarkemmat tiedot 50 alustasta, jotka selkeästi tarjoavat yrityksille palveluja ja tekevät yritysyhteistyötä. Yritysten näkemysten mukaan näille on tarvetta tulevaisuudessakin ja yrityskäytön kasvulle on potentiaalia. Suomessa on paljon huippuosaamista ja korkealaatuisia tutkimusinfrastruktuureja ja kehitysympäristöjä, mutta ongelmana on, että ne ovat keskimäärin hyvin pieniä, niiden yritysyhteistyössä ja palveluissa on paljon kehitettävää ja niiden kansainvälinen kilpailukyky on heikko. Kunnianhimon astetta on nostettava ja töitä on paljon.
Potentiaalin hyödyntämiseksi on välttämätöntä muodostaa isompia ja kilpailukykyisempiä kehitysympäristöjä, jotka houkuttelevat myös kansainvälisiä asiakkaita. Vaaditaan paljon enemmän pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Etenkin kaupungeilla on kasvava rooli, yhdessä yritysten ja tutkimustahojen kanssa, toimia alueensa osaamiskeskittymien ja kehitysympäristöjen kehittämisen vetureina. Kansainvälisesti vahvojen ja houkuttelevien infrastruktuurien kehittämiseksi tarvitaan maailmanluokan laitteistoja ja osaamista, mutta myös osaamisen ja liiketoiminnan johtamista, markkinointia ja kansainvälistä näkyvyyttä. Tämä vaatii investointeja ja julkista rahoitusta. Selvityksen tulosten mukaan myös yritykset ovat valmiita investoimaan vahvojen alustojen kehittämiseen, mutta toimintamallien on oltava kiinnostavia ja julkisen rahoituksen malleja on kehitettävä. Tätä työtä tehdään kiivaasti eri maissa ja voidaan perustellusti kysyä, että ehtiikö Suomi mukaan kelkkaan?
Lisätietoja
- Mari Hjelt, Toimitusjohtaja, Gaia Consulting Oy, +358408236991, etunimi.sukunimi@gaia.fi
- Raportti: Julkiset tutkimusinfrastruktuurit ja kehitysympäristöt elinkeinoelämän käytössä
