Uutinen Japanin maanjäristyksestä tunkee perjantain lähienergiapalaveriin kännykän kautta. Pieneltä ruudulta välittyy kuva maasta, joka on tulessa. Viikonlopun mittaan päähuomio vaihtuu maanjäristyksen ja tsunamin katastrofista räjähdyksiin Fukushiman ydinvoimalassa.
Ydinturma
Perjantaina, maaliskuun 11. päivänä vuonna 2011, kello 14.46 paikallista aikaa tapahtuu Richterin asteikolla mitaten 9.0 asteen maanjäristys. Järistyksen keskus on merellä Japanin itärannikolla, 129 kilometriä Sendain kaupungista. Läheisellä Fukushima Daiichin voimalaitoksella sähköntuotanto lopetetaan automaattisesti. Reaktoreiden ja polttoaineen säilytysaltaiden jäähdytystä täytyy kuitenkin jatkaa, ja jäähdytys tarvitsee energiaa. Maanjäristyksen ja tsunamin tuhojen seurauksena kaikki varajäähdytysjärjestelmät lamaantuvat.
Varajärjestelmien pettämisen jälkeistä tapahtumien kulkua ei ainakaan reilun kuukauden kuluttua onnettomuudesta annettujen tietojen valossa voi tarkkaan kuvata. Tiedossa on, että ydinvoimalan yksiköissä 1, 2, 3 ja 4 on tapahtunut räjähdyksiä ja tulipaloja. Ydinvoimalasta on vapautunut merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita ilmaan ja mereen. Vapautuneen radioaktiivisen aineen määrän perusteella turma vastaa kansainvälisellä INES-turmaluokitusasteikolla Tshernobylin ydinvoimaonnettomuutta.
Vaikutukset
Fukushiman tilanne tuo esiin ydinvoiman kustannusriskit, jotka eivät tavallisessa tuotantotilanteessa näy.
Fukushiman Daiichin laitoksen kuudesta reaktorista ainakin neljä on jo korjauskelvottomia. Reilu kuukausi onnettomuuden alusta työt jatkuvat ydinvuodon lopettamiseksi, reaktoreiden hallituksi alasajamiseksi sekä ympäristön ja asumiston suojelemiseksi. Kun tilanne joskus muuttuu hallittavaksi, ovat vuorossa syntyneen ydinjätteen keruu ja varastointi sekä alueen jälkihoito vähintään seuraavien 10 vuoden ajan.
Fukushiman voimalan, maakunnan ja lähialueiden ympäristö ja ihmiset kärsivät ilmaan ja mereen päässeen säteilyn vaikutuksista. Toistaiseksi akuutteihin säteilysairauksiin ei ole kuollut ketään. Säteilyn pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät tilastoissa lisääntyvinä sairauksina, joiden määrä selviää vasta vuosien päästä.
Japanin hallitus on todennut säteilytasot vaarallisiksi voimalan lähiseudulla sekä ravintoketjussa. Kuukauden kuluttua onnettomuudesta tilapäinen voimalaa ympäröivä 20 kilometrin evakuointialue on muutettu toistaiseksi voimassa olevaksi suoja-alueeksi. Samalla lisää alueita on määrätty tyhjennettäviksi. Suoja-alueen asukkaat ovat tilapäismajoituksessa ja elinkeinoelämä pysähdyksissä. Teollisen tuotannon keskeytykset ovat heijastuneet laajasti muuhun talouteen alihankintaketjujen kautta. Säteilyn vuoksi maataloustuotannolle ja kalastukselle on ollut rajoituksia useissa maakunnissa. Aiemmin juomaveden käyttöä on rajoitettu Tokiossa asti. Maan ja muun omaisuuden arvo suoja-alueella on romahtanut.
Ydinvoiman perustuotannon katkeamisen seurauksena ydinvoimayhtiöltä jää saamatta myyntituloja sähköstä. Tuotantoa joudutaan korvaamaan kalliimmilla tuotantomuodoilla, esimerkiksi hiili- tai kaasuvoimalla. Ydinvoimayhtiön menettämä tuotanto on näkynyt japanilaisilla kuluttajilla sähkökatkoksina ja sähkön kulutuksen säännöstelynä.
Kustannukset jäävät pitkälti joko kärsijöiden tai valtion maksettaviksi. Ydinvoimayhtiöiden vastuu on rajattu, ja niiden varat tuskin riittäisivätkään. Alustavat kustannusarviot liikkuvat kymmenien tai satojen miljardin dollarin luokassa. Ydinonnettomuuksien vakuutuksilla on vakuutuskatto. Ydinvoiman lisälasku on ollut yhtenä perusteena pudottaa Japanin luottoluokitusta turman jälkeen.
Ydinvoiman kilpailuasema
Fukushiman omistavan Tokyo Electric Powerin sijoittajia ydinturma on köyhdyttänyt 80 prosentin arvonmenetyksellä kuukauden päästä onnettomuudesta. Pieneksi arvioitu riski on toteutunut. Ydinvoimalaitoksien rahoittajat ja vakuutusyhtiöt tulevat päivittämään riskiarvioitaan, mikä vaikeuttaa ydinvoimayhtiöiden pääoman saatavuutta ja nostaa vakuutuskuluja. Lisäksi tulevat turvallisuusmuutokset aiheuttavat suoria lisäkustannuksia ja hidasteita.
Maissa ja alueilla, joilla ydinvoimalinjaukset ovat olleet epävarmoja, Fukushiman onnettomuus on aiheuttanut odotetun reaktion. Esimerkiksi Saksassa liittokansleri Angela Merkel on ilmoittanut suunnitelmasta lopettaa ydinvoiman käyttö ja siirtyä nopeutetusti uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen. Maissa, joissa ydinvoima on ollut keskeinen osa energiapolitiikkaa, vaikutukset ovat näkyneet vähemmän. Esimerkiksi Bangladesh, Valko-Venäjä ja Vietnam ovat ilmoittaneet pitävänsä kiinni ydinvoimasuunnitelmistaan.
Vaihtoehdot
Fukushiman jälkeen on monien mielestä syntynyt entistä isompi tarve hakea ydinvoimalle vaihtoehtoja, Euroopan johtavan teollisuusmaan Saksan ohella. Esimerkiksi Euroopan unionin uuden energiatehokkuussuunnitelman mukaan vuoden 2005 energiankulutuksesta voitaisiin säästää noin 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, ilman että elämänlaadusta jouduttaisiin tinkimään.
Ydinvoimaa on pidetty uusiutuvia energialähteitä edullisempana keinona torjua ilmastonmuutosta. Fukushiman aiheuttama uudelleenarviointi voi muuttaa ydinvoimayhtiöiden, niiden omistajien tai ydinvoimalupapäätöksiä tekevien maiden käsityksiä kustannuksista ja niihin liittyvistä riskeistä.
Samaan aikaan kun ydinvoimaloiden tilaa ja turvallisuutta selvitetään, panostetaan kestäviin energiaratkaisuihin entistä voimakkaammin. Voimistuva panostus alentaa kustannuksia nopeutetusti. Fukushiman oppien perusteella voidaan varmasti suunnitella ja rakentaa entistä kehittyneempiä ydinvoimaloita, mutta ovatko ne enää kilpailukykyisiä uusilla riskin ja kustannusten arvioilla?
En ole kuullut Japanin maanjäristyksen ja tsunamin kaataneen yhtään tuulimyllyä tai rikkoneen yhtään aurinkopaneelia. Varmasti näin on käynyt, mutta vaikutukset ovat jääneet paikallisiksi ja ne on helppo korjata. Taloudet, joissa on ollut tarjolla hajautettua energiantuotantoa, ovat pärjänneet sähkökatkoista kärsiviä naapureitaan paremmin.
Iivo Vehviläinen
Iivo Vehviläinen on Gaian johtava asiantuntija. Hän tutkii työssään eri energiavaihtoehtoja ja energiamarkkinoiden kehittymiseen liittyviä kysymyksiä.
Kirjoitus on alun perin julkaistu ilmasto.org-sivustossa.
