Öljylamppu oli aikansa huippuinnovaatio. Sveitsiläisen Amié Argandin 1780-luvulla kehittämä lamppumalli ratkaisi aiempien öljylamppujen ongelmat. Se valaisi kodit ilman epämiellyttäviä hajuja, tuotti moninkertaisesti enemmän valoa kuin kynttilät ja oli käytössä edullinen. Argandin-lamppu valtasikin nopeasti kansainväliset öljylamppumarkkinat ja vauhditti osaltaan käynnistyvää teollistumista*.
Useimmat länsivaltiot siirtyvät parhaillaan yhä voimakkaammin kohti jälkiteollista palveluelinkeinojen aikaa. Tähän ajaa jatkuva tarve vauhdittaa talouskasvua. Kun tuottavuus perusteollisuudessa ei enää lisäänny, syntyy tarve ottaa käyttöön uusia teknologioita ja palveluita. Perusteollisuus väistyy nouseviin talouksiin, joissa tuotanto on edullista ja paikallinen kysyntä kasvussa. Globalisaation nimellä kulkeva muutos tekee uusjakoa kansakuntien kilpailukyvyn ja menestymisen mahdollisuuksien suhteen.
Kansainvälisessä työnjaossa Suomi on jäämässä tai jopa hakeutumassa itse teollisten tuottajamaiden ryhmään. Kilpailu nousevia talouksia vastaan perusteollisuudessa tulee olemaan äärimmäisen kovaa. Nousevat taloudet ovat meitä nälkäisempiä menestymään ja väestöpohjaltaan rikkaampia. Kansainvälisellä markkinalla niillä on pääsy samaan teknologiaan ja pääomiin kuin meilläkin. Vaikka panostamme ydinvoimaan, on rohkea oletus, että muut voimavaramme riittävät tukemaan perusteollisuutta nousevien talouksien kilpailua vastaan.
Yhtä lailla vaikuttaa haastavalta, että voimme samaan aikaan kilpailla sekä perusteollisuudessa että uusissa korkean lisäarvon teknologioissa ja palveluissa. Kumpikin sektori tarvitsisi pienen maamme kaikki parhaat resurssit. Valitsemme nyt yhtäältä perusteollisuuden ja toisaalta korkean osaamisen, uusien teknologioiden sekä palveluiden välillä.
Emme voi pakottaa uutta menestystä ja uusia innovaatioita kansainvälisille markkinoille. Kotimaisin toimin voimme kuitenkin luoda innovaatioille otolliset olosuhteet muutamalla valikoidulla sektorilla. Avainkysymys talouskasvuun on, mitä uusia teknologioita voimme itse synnyttää ja mitä ottaa käyttöön, niin että tuottavuus voi yhä kasvaa.
Öljylampun tarinasta opimme, että kaikella on aikansa. Emme vielä tiedä, mistä Suomen talouskasvu tulee jatkossa rakentumaan. Yksi asia on kuitenkin varma. Kun lapsenlapsemme kertovat tarinoita, niissä ei kuvata, miten isoisä ydinvoimalan rakensi.
Gaia on suomalainen innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen palveluntarjoaja. Iivo Vehviläinen on Gaian johtava asiantuntija. Hän on viimeaikaisissa hankkeissaan tarkastellut Suomen energiatulevaisuuksien talousvaikutuksia.
*) Lähde: Mimi Sherman, The Central Draft Burner: Ami Argand’s Contribution to the American Home, 2001.
